Kveeni-Suomi -Liiton pääsihteeri Rune Bjerkli toteaa, että monet eivät pidä siitä, että liitto parantaa kveenien/suomalaisten virheellistä historiaa. Ihmiset tuntevat olonsa uhatuiksi, he ymmärtävät, että tarina on puoliksi valmis.

Ihminen eroaa kaikista muista olennoista monella tapaa. Suurin ero on suuret aivomme ja älymme. Se antaa meille kognitiivisia kykyjä, jotka kompensoivat heikompaa fysiikkaamme. Se on se asia, joka antaa meille mahdollisuuden luoda tarinoita. Puolikkaita tarinoita.

Emme ole koskaan olleet niin tietoisia kuin nyt. Voimme nyt tehdä päätöksiä monimutkaisista haasteista laajan faktapohjan avulla.

Kaksi puolitotuutta tänään

Mutta koskaan ennen me emme ole olleet niin polarisoituneita kuin nyt, se näkyy pienimmässäkin asiassa. Tämä on paradoksi. Ei ole epäilystäkään siitä, että sosiaalinen media on myötävaikuttanut tähän trendiin.

Heti kun osoitat kiinnostusta johonkin asiaan millä tahansa elektronisella laitteella, sinua pommitetaan samankaltaisella materiaalilla. Emme ole alttiina useille näkemyksille. Saamme vain vahvistuksen alkuperäiselle näkemyksellemme. Päinvastoin tulee olemaan sama.

Saamme yksiulotteisen tarinan. Perustamme elämämme vain tarinan puolikkaaseen.

Puolitotuus ennen ja nyt

Ennen sosiaalista mediaa ja siitä riippumatta maailman ymmärtäminen syntyi tarinankerronnan avulla. Sivilisaatiot alkoivat ihmisistä, joilla oli yhteinen historia jollakin alueella.

Yhteiskunnan rakentamiseksi luodaan yhteisiä normeja, sääntöjä ja kulttuuria, joiden lähtökohtana on jokin tai jotain, esimerkiksi Raamattu.

Professori Yuval Noah Harari, joka kirjoitti kirjan Sapiens: Ihmisen Lyhyt Historia (2011), mainitsee tämän keskeisenä roolina vallan saavuttamisessa. Monet kansat ovat luoneet vahvan yhtenäisyyden keskittämällä historiansa jumalan, hallitsijan, ympärille. Aiemmin oli vain yksi sosiaalinen media: hallitsijan sana. Meille määrättiin puoli tarinaa.

Demokraattisesti valituilla johtajillamme on tämä rooli tänään. Taistelu historiasta on tärkeää myös tämän päivän johtajille. Julian Assange, joka perusti WikiLeaksin ja julkaisi salaisia ​​tietoja Yhdysvaltain sodankäynnistä Irakissa ja Afganistanissa 00-luvulla, sanoo sen melko selvästi. Johtajamme kertovat aivan liian usein (väärän) tarinan saadakseen ihmiset liittymään sotaan.

• Hitler hyökkäsi Puolaan vuonna 1939, koska ”puolalaiset olivat ampuneet saksalaisia”.
• Vuonna 2003 Yhdysvaltain ulkoministeri Powell perusteli sodan Irakia vastaan ​​”Irak oli hankkimassa ydinaseita”.
• Putin selitti vuoden 2022 sodan Ukrainaa vastaan ​​maanmiehilleen ”Ukrainan natseilla, jotka vainoavat venäläisiä vähemmistöjä Ukrainassa”.

Johtajien tarinat kertovat, mikä on oikein ja mikä väärin. Sillä ei ole niin väliä, onko se oikein vai ei. Norja ei ole niin ainutlaatuinen maa, etteikö sitä tapahtuisi myös täällä.

Puolikas kveeniläinen/suomalainen tarina

Kveeni-Suomi -Liitolla on suuri valokeila historiaan. Kveenien/Suomalaisten tarina on myös vain puolet siitä.

Saamelaiset sanovat, että niitä, joita kutsuimme fenneiksi eli suomalaisiksi, kutsumme nykyään saamelaisiksi. Norjan viranomaiset haluavat kveenien/suomalaisten olevan kansanryhmä, joka tuli Norjaan 1700- ja 1800-luvuilla. Norjan Kveeniliitto uskoo, että kveenien/suomalaisten alkuperäinen kieli oli kveeni.

Meillä on useita luotettavia lähteitä siitä, että pohjoisen fennit olivat suomenkielisiä suomalaisia. Suomalaisten ja lappalaisten apostoli Thomas von Westen sai 1700-luvun alussa Ruotsista suomenkieliset Raamatut levittääkseen kristinuskoa pitkin Norjan rannikkoa.

Norjan tärkein tutkimus määritti vuonna 1751 2336 kilometriä pitkän rajan Norjan ja Ruotsin/Suomen välille. Työtä johti majuri Peter Schnitler. He dokumentoivat, että merisuomalaiset ja kveenit puhuivat samaa kieltä ja heillä oli yhteisiä tapoja.

Muut lähteet osoittavat, että suomalaiset olivat todennäköisesti Norjan rannikolla jo aikaisemmin. Ottar raportoi 890-luvulla kuningas Alfredille Englannissa ”Fenneistä” pohjoisessa Norjassa ja samankaltaisista Bjarmeista idässä.

Sitten on oikeastaan ​​hyvä syy tarinalle, joka avaa mahdollisuuden, että merisuomalaiset ja fennit ovat saattaneet olla suomalaisia ​​ja/tai lappalaisia (saamelaiset).

Muutama viikko sitten Meänraatiossa emeritusprofessori Lars Elenius ja tutkija Curt Persson myönsivät, että pohjoisilla alueilla tarinankerronta on lähtenyt saamelaisesta putkinäöstä (11:00).

Puolikas professori

Yksi niistä, jotka hyökkäävät työmme kimppuun historialla, on emeritusprofessori Einar Niemi Altassa kveenikansan päivänä. Hän väittää, että Kveeni-Suomi -Liitto sekoittaa historian legendoihin ja myytteihin.

Hän itse istui totuuskomissiossa ja väittää, että kveenin kieli, joka on standardoitu viimeisten 20 vuoden aikana, on kveenien kieli.

Kveeniä kutsutaan salakieleksi. Se on ollut niin salainen, etteivät edes kveenit/suomalaiset itse tienneet kielestä kuin vasta vähän aikaa sitten. Legenda vai myytti?

Niemi kiistää, että kveenit/suomalaiset olisivat käyttäneet suomenkielistä Raamattua kirjallisena lähtökohtanaan jo ennen 1700-lukua. Læstadiuksen postillat kirjoitettiin suomeksi. Tähän päivään asti suuri enemmistö kveeneistä-/norjansuomalaisista valitsee suomen opiskeltavaksi kielekseen peruskoulussa.

Niemi ei halunnut mitään suomen kielen toimenpiteitä näille kveeneille/norjansuomalaisille ”totuustyössä”.

Komission piti vain tutkia ”väärää” ei ”oikeaa”. Teemme jälleen historiaa puolikkaan tarinan ja uusien suomalaisvastaisten epäoikeudenmukaisuuksien pohjalta.

Tie parempaan tarinaan on pitkä. Kveeni-Suomi -Liitto jatkaa eteenpäin.