Ruija Suomalaisia – Outoja sanoja
På sin vandring i Finnmark og Nord-Troms rundt 1920 kom Samuli Paulaharju (1875 – 1944) over en del ord som han syntes var outoja. Paulaharju vandret ikke bare i Nord-Norge men også i Nord-Sverige og Nord-Finland, samt Karelen. Han samlet folklore, tok gode bilder, og satte ord på samfunnene han og kjerringa kom til. Han har derfor blitt en viktig stemme for kvener/finner i nord.
Samuli Paulaharju vandret, dokumenterte såvel skriftlig som visuelt de finsktalende i nordområdene. I sin originale bok «Ruija Suomalaisia» har han nedtegnet mange ord som for han var rare. Her er del 6.
OUTOJA SANOJA – Osa 6
- Ulli – nousuvesi.
- Ummenoius – umpea suoraan oiustava poro.
- Umpitakki – lapintakki.
- Uovaten – uhaten, kerskuen.
- Vaakina – miekkavalas, Orca gladiator.
- Vaana, lap. vadne – puute, niukkuus.
- Valkeakala – maitovalas, Delphinapterus leucas.
- Vankka, lap. vagge – tunturimaan jokilaakso.
- Veltta – kääntöaura, vältti.
- Verivatsa – poron vatsalaukkuun koottu, jäädytetty veri.
- Viekkaasti – nopeasti, sukkelasti.
- Vieko, norj. vägt – painomitta, 2 vanhaa leiviskää 1. 24 kolpuntaa, n. 17 kg.
- Vinssi – kalannosto-väkipyörä.
- Visto – pelottava, kammottava.
- Vuoma, lap. vuobme – puuton suuri suo.
- Västä – länsi.
- Väärti – kestiystävä.
- Ylilappi – tunturilappalainen.
- Äiji – isoisä.
- Äpärä – surmattu, metsään heitetty sikiö.
- Öystä – itä.
